|

As Oy Pähkinäkuja luottaa uusiutuvaan energiaan

Tamperelainen neljän kerrostalon As Oy Pähkinäkuja luottaa uusiutuvaan energiaan. Taloyhtiön lämmityskulut ovat puolittuneet. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada taloyhtiölle matalaenergialuokitus.

Taloyhtiön pj Jouni Silvennoinen ja pitkäaikainen isännöitsijä ja alkuperäisasukas Olavi Aronen.

Vuonna 1968 rakennetussa taloyhtiössä on 8010 m2 ja 105 asuntoa lämmitettävänä. Taloyhtiö teetti 800 000:n euron lämmitysjärjestelmäremontin, sillä taloyhtiön kaukolämpökustannukset olivat nousseet neljän edellisen vuoden aikana 40 prosenttia. Lämmityskustannukset olivat noin 100 000 euroa vuodessa, vaikka taloon oli tehty julkisivuremontin yhteydessä lisäeristyksiä seiniin ja yläpohjaan, sekä ulkoikkunat ja ovet uusittiin.

Kun päätös siirtymiseen kaukolämmöstä maalämpöön varmistui, laskettiin taloyhtiön energiatarpeeksi 395 megawattituntia vuodessa. Seuraavaksi pihaan porattiin testikaivo, josta saatujen TRT-mittausten mukaan porakaivoja tarvittiin 1,3 hehtaarin piha-alueelle 37 kappaletta. Kallioporakaivojen syvyys on 300 metriä. Samalla taloyhtiön katolle asennettiin 36 aurinkokeräintä, joiden yhteispinta-ala on 73 neliömetriä.

As Oy Pähkinäkujan pihamaalla sijaitsevien kaivojen yhteenlaskettu pituus on peräti 11 kilometriä. ”Piha oli porausten aikana kuin taistelutanner, mutta yhtään valitusta ei asukkailta tullut”, pitkäaikainen isännöitsijä Olavi Aronen muistelee. Maalämmön, aurinkokeräimen ja LTO-hybridijärjestelmän hankinnan avulla lämmitysjärjestelmän energiakulutus puolitettiin kaukolämmityksen kustannuksista.

Sukupolvenvaihdos

Kiinteistöautomaatio ja ilmanvaihtojärjestelmä modernisoitiin Jouni Silvennoisen tullessa taloyhtiön puheenjohtajaksi. Silloin uusittiin automaatiokeskukset ja asuntojen langattomat huonemittaukset, joiden kautta lämmityksen ja ilmanvaihdon ohjaus parani. Myös maalämpökoneiden ohjaukset kompressoreille siirrettiin rakennusautomaatiolle paremman lämmityksen hallinnan takaamiseksi.

As Oy Pähkinäkujan katoilla on yhteensä 222 kappaletta aurinkopaneeleita.

Viimeisempinä hankintoina lisättiin kahden kerrostalon katolle yhteensä 222 kappaletta
aurinkopaneeleita yhteisteholtaan 75kW, joilla saatiin laskettua ostettavan sähkön määrää.
Sähkön hinnan noustessa, haluttiin keskitettyä hallintaa, jolloin päätettiin myös ottaa Adair pilvivalvomo käyttöön. Adairin kautta tapahtuvan hallinnan ja automatisoinnin kautta saatiin lisäsäästöjä, kuten sähkötehon ohjauksen säätelyä pörssisähköllä.

Pörssisähkö

Adairista saadaan automaatiolle pörssisähkön hinnat, joilla automaatio osaa ohjata lämmitys-laitteiston kuormaa eri tilanteissa automaattisesti. Halvimmillaan pörssisähkö on ollut alle yhden sentin kWh ja kalleimmilla yli euron kWh.

Pörssisähkön hallinnassa on meillä käytössä kolme tilaa. Kun pörssisähkö on muutamien senttien luokka, niin silloin käytetään tehostetusti maalämpöä ja varataan lämminvesivaraajat niin kuumiksi kuin mahdollista saada eli hyödynnetään halvimman ajan sähköä.

Kun pörssisähkö on niin sanotusti normaaleissa hinnoissa, ohjataan lämmitysjärjestelmä tarvekäytölle, jolloin ladataan varaajia vain tarpeen mukaan, sekä hyödynnetään aurinkopaneelien tuottamaa sähköä omaan käyttöön lataamalla varaajia lämmitysjärjestelmällä.

Pörssisähkön huippuaikoina ohjataan aurinkopaneelien energia valtakunnan verkkoon tuottamaan meille rahaa, Silvennoinen kertoo tyytyväisenä.

Työ jatkuu

Tulevaisuudessa voisimme ottaa jätevedestä lämpöä talteen ja maalämmön kautta viilennystä. Sähköpaneeleita halutaan lisätä 100kW asti ja enemmänkin jos aurinkopaneelien pientuottajan verotonta rajaa voisi tästä nostaa. Kuumavarauksen vaihtoehtoja on mietitty, johon halvan sähkön jaksoina voisi varata vielä paremmin lämpöä.

Silvennoinen toteaa hymyillen, että on tässä mennyt joskus iltoja ja öitäkin, kun on tullut istuttua tietokoneella ja mietittyä miten järjestelmää voisi kehittää. Silvennoinen on ollut rakennusautomaatioalalla vuodesta 2013 lähtien ja siksi on tehnyt Pähkinäkujan automaation suunnittelun sekä toteutuksen ohjelmoinneista lähtien.

Jouni ja Olavi aurinkovaraajien vieressä katolla.

Silvennoinen jatkaa, että Olavi on ollut myös vahvana tukena jokaisessa hetkessä,kun olemme esimerkiksi käyneet asentamassa langattomia huoneantureita. Niin kauan kuin Olavi jaksaa, on hän aina mukana touhuamassa.

Samankaltaiset artikkelit